





Juuri valmistunut Roskapressa-teos ja sen tekijät Porissa 27.6.2024. Kuva: Juulia Heinämäki.
​​​​​
​
Teos toimii esimerkkinä upcycling-taiteesta Milla Neuvosen YAMK-opinnäytetyössä (2025)
Silkkaa roskaa! : upcycling kuvataiteen kontekstissa Roskapressa-teoksen kautta tarkasteltuna.
​
Lisää aiheesta myös artikkelissa Silkkaa roskaa! – Upcycling metodina materiaalilähtöisessä kuvataiteessa.
​
Katso SuomiAreena keskustelu Kestävä kulutus - miljardien mahdollisuus täältä!
Roskapressa
tekstiiliteos rikkinäisistä pitsiliinoista ja valoverhoista, joita ei voi enää ohjata kuluttajille tai teolliseen jatkojalostukseen
​​
175 x 120 cm​
2024
​​​
Teos valmistui osaksi Second Hand Tampere -yhdistyksen lavaesiintymistä SuomiAreenakeskustelutapahtumassa kesällä 2024. Teoksen lähtökohtiin vaikuttivat tapahtuman teemat: demokratia, sivistys, mielenterveys, vihreä siirtymä, teknologia ja kestävä kehitys. Huomioimme Sitran (2023) esiin nostamat signaalit vuodelle 2024:
– tekoälyn ohjaaminen tekstikäskyillä, eli promptaus, vuoden taitona
– hämmennys ajan tunteena
– vaalit eri puolilla maailmaa merkittävinä yhteiskunnallisina tapahtumina.
Globaalilla tasolla käsittelimme ilmaston kriittisiä keikahduspisteitä ja vihreän siirtymän haasteita. Teos ottaa kantaa demokratian tilaan sekä vihapuheen, sivistyksen ja hyvinvoinnin rooleihin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se jäljittelee vaalimainoksia ja herättää kysymyksiä poliittisen henkilökultin merkityksestä sekä tekoälyn geneerisyyden vaikutuksesta identiteetteihin ja sukupuolirooleihin.
Hyödynsimme Canvan ilmaisversion tekoälytyökalua tulevaisuuden presidentin muotokuvan luonnosvaiheessa. Halusimme luoda ei-binäärisen, androgyynin ja lempeän muotokuvan vastapainona vakiintuneelle vallan kuvastolle ja oletuksille vallanpitäjistä. Tekoälyn taipumus miellyttämiseen herätti kuitenkin turhautumista. Se pyrki liiaksi ennakoimaan ”sopivan” ulkonäön presidentille, ilman todellista luovaa vuoropuhelua. Päädyimme muokkaamaan lopullisen version käsin, ilman keinoälyä, antaen materiaalien ohjata prosessia.
Teos koostuu hylätyistä pitsiliinoista ja valoverhoista. Emme päättäneet materiaaleja itse, vaan otimme vastaan tekstiilinkierrätyskeskus Nextiili ry:ltä sellaista tekstiiliä, jota sinne oli kertynyt käyttö- ja jatkojalostuskelvottomana. Jätemateriaalin käyttö konkretisoi upcyclingin periaatetta: arvottomana pidetty saa uuden elämän. Tekstiilijätteen hyödyntäminen liittyi suoraan Second Hand Tampere -yhdistyksen keskusteluteemaan, jossa käsiteltiin kiertotaloutta erityisesti tekstiiliteollisuuden näkökulmasta. Tekstiiliteollisuus on yksi maailman suurimmista ympäristökuormittajista, ja sen kierrätysaste on yhä matala. Lavakeskustelun aikana Roskapressa toi näkyväksi tätä ongelmaa ja samalla demonstroi, miten hylättyä materiaalia voi hyödyntää.